Todella kuuman kosteaa

Jee lomalle Mombasaan!!!

Into piukeena rantsulomasta Nairobin lentokentällä

Tiättekste sen jännän rintaa puristavan tunteen, ku lentokoneen matkustamos
rupee tupruttaan savua jalkatilasta... Mutta ei hätää, tuli ilmotus että "ei tarvi huolestua"
niin emmää sitte viittiny semmoseen vaivautua!

..vai jäädäänkö sittenkää? Ketutuksen määrä oli suuri, ku päästiin Mombasan lentokentälle. Vettä tuli ku aisaa, mikä nostatti kaihoa Kakamegaa kohtaan entistä suuremmaksi. Otettiin taksi lentokentältä (tietenki ylihinnoteltu) ja lähettiin kohti Diani beachia. Liikenne oli täyskaaos kaiken sen vesimäärän sekä kunnostustöiden vuoksi ja kuoppia ja monttuja löytyi vähän väliä sekä tietty niitä helevetin hidasteita – minkä ihmeen takia niitä pitää olla, kun ei noilla teillä muutenkaa pysty kulkemaan 20km/h lujempaa?! 

Really Mombasa? Rain? #Tecno

No anycase. Kuljettiin välillä omaa kaistaa, välillä vähä toisen kaistaa ku oma oli niin paskassa kunnossa. Päästiin onneksi ruuhkien alta pois ja alettiin oottaa lauttaa, joka oli siis 5min meren ylitys eteläiseen Mombasaan. Siellä vesi oli alkanut nousta jo pikkuhiljaa aika uhkaaviin korkeuksiin, teillä oli paikkapaikoin yli polven korkeudelle tulvavesiä ja tietty sinne oli muutama tuktuk ja auto jääny jumiinki keskelle lätäkköä. Meidänkin eessä joku auto jämähti kiinni ja vähä alko pelottaa, ollaanko meki sielä pian odottelemassa pelastusta. Päästiin kuitenkin jatkamaan eteenpäin vesimobiilillamme ja löydettiin meidän hotskukin, Stilts Backpackers. Hotellille päästyä kaikki oli anteeksi annettu: aivan sama vaikka vettä tulis seuraavat kaks viikkoa tulviks asti, meillä oli mukavat oltavat tässä majapaikassa.

Kuhan ny vähä ripsottaa että maa kastuu ja ettei kasvit kuihdu

Meidän kämppä oli tommonen tree house, eli mettän keskellä pilarien varaan tehty pieni maja, jossa ei ollu ku noi kolme sänkyä ja pieni terassi. Ikkunoissa ei ollu lasia, joten kaikki kosteus pääsi sisään tehden meidän lakanoista läpimärkiä. Taiska oli muuten oikeessa, Mombasa on kuuman kostea, ihan järkyttävän kostea. Mitkää vaatteet ei tuntunu kuivuvan tuola oleilun aikana kunnolla.

Everything is forgiven now

Lemmenpesän huipentuma

Ruoka. AAAAAAAAAAAaaaaaaaaaaaaaaaaah. Se oli niin niin hyvää Kakamegan ugalin ja kanan jälkeen, että ei voi sanoin kuvailla. Ruuassa oli makua ja sielä oli myös juustoo pastan päällä, miettikää!! Uskomatonta. Tää siis meidän hotellilla. Toki käytiin muuallakin syömässä ja oli ihan taivaallisia makuelämyksiä, ne kyllä hemmotteli meikäläisen uinuneita makunystyröitä kivasti. Kävästiin syömässä jokunen päivä sushia, mikä oli bueno. Pizzaa, burgerii, meriruokaa. Mm-mm. Yks päivä lähettiin uusien ruotsalaisten tuttavien kans syömään ja ne halus sit johonki paikkaan, jota paikalliset oli suositellu ja se oli tietty tämmönen perinteistä afrikkalaista ruokaa tarjoova pulju. Hieman meinas jäädä suunperukoille pyöriskeleen se ruoka, ku ei meinannu laskee alas asti. Pakolla sitä sit yritti pikkusen pistellä nassuun, jottei ilta sit loppunu lyhkäseen ku bilettämään lähettiin.

Käytiin joskus vähä fiinimminki syömäs ja oltiin
sen jälkeen pa

Me ei kyllä juuri tehty mitää koko matkalla, oltiin vaan ja kenailtiin rantsulla, kun sää sen salli. Rannalla tuuli aina, vaikka meidän hotellilla ei tuullu juuri yhtää ja seki oli aika lähellä rantsua. Valkosta hiekkarantaa oli niin pitkälle ku näki ja se oli aika siisti. Jonku verran oli myyjiä liikenteessä, mutta veikkaan ettei aiva niin paljoa mitä sesonkiaikaan olis ollu. Turisteja ei muutenkaa näkyny kauheesti rannalla ja itelle tuli useasti semmonen olo et ”oonkohan mä oikees paikas” tai ”mitähän ny on tapahtumas ku ketää ei oo täälä”. Mzungujen määrä oli valtava Diani beachilla verrattuna Kakamegaan. Tuntu niin ku joka toinen olis ollu valkoihonen ja meinas ruveta aharistamahan. Mitähän kotiinpaluustaki 

tulee..

Bushbaby mökyämäs meidän
partsilla

Colobus monkey

Bushbaby

Serious monkey business

Ihmeteltiin, että pumpattiinko meidän majapaikassa suihkuvesi merestä, ku se oli niin älyttömän suolasta. Sit käytiin syömäs siinä rannalla jossain ja Siiri kysy, pestäänkö salaatti kraanavedellä vai millä niin se tyyppi sano, et niiden pitää pestä johannekset pullovedellä ku se hanavesi on niin suolasta. Eipä tullu semmonenkaa ajatus mieleen! Et näin tärkeetä asiaa.

Setä-Samu tarjos meille kamelikyydit

Yks päivä ku oltiin rannalla makoilemassa, niin joku nuori mies (ei ehkä aiva selväjärkisin kaiffari) tuli myymään meille kookoksia. Kieltäydyttiin ja se vaan jatko myymistään. Baarin/ravintolan (jonka läheisyydessä oltiin) vartija tuli sit siihen väliin sanoon sille jotain, eikä se ymmärtäny jatkaa matkaansa vaan alko soittaan suutansa. Tän jälkeen se vartija löi sitä pampullansa ja toinen vartija tuli mukaan. Siinä ne kummatkin sitä sitte hakkas ja tää jäbä ei vain tajunnu lähtee lätkimään vaan jatko edelleen huutelua. Jossain vaiheessa ne kaato sen ja jatko potkimalla sitä miestä. Kuultiin myöhemmin, että joku näistä ei-niin-selväjärkisistä myyjistä oli aamulla uhkaillu jotaki vartijaa veittellä. Ymmärrän siis sen, että oltiin super alertteja kaikkien kohdalla, mutta olihan tuo nyt ehkä pieni ylilyönti asiaan. Ylilyöntipä juurikin..

Tirkistelijä

Meidän paikallinen kamu Samuel kans tuli meidän kanssa lomailemaan Dianille. Kaikesta teki huvittavaa se, että sen ollessa rannalla meidän kanssa, sitä luultiin aina rantapojaksi. Olihan se ihmeellistä, miten niin pieni mies oli saanu naarattua itelleen 3 vaaleaa naista! Mutta oli sitä vähä hirveetä kattella, ku niin moni vanhempi mzungu mies/nainen oli pokannu itelleen sieltä jonkun nuoren naisen/miehen. Ei kai siinä mitää pahaa oo, ku kummatki tietää, minkä perään toinen on.

Käytiin Kevon ohjastamana vielä lopuksi tutustumassa Nairobin kaupunkiin

Kiitos paljon likat! Matkasta ei olis tullu yhtää mitää ilman teitä! xo

Kaikenkaikkiaan, onnistunu loma, saatiin se mitä tahdottiinki eli irtiotto kaikesta siitä, mitä ollaan nähty ja koettu, rentouduttu ja nautittu olostamme. Tosin Mombasasta lähtö oli mulle ainaki hieman tuskallista, sillä sain jonku basillin hommattua, joka piti mun tukevasti vessassa tai sängyssä pari päivää sen jälkeen. Likat siis lähti Suomeen, mut mä jäin vielä Keniaan oottamaan porukoita tulevaksi. Niiden kans sit lähetään safarille bongailemaan elukoita, mitä Avara luonto meille tarjoaa.